Tyhjää

 Mun pää on tyhjä. Ja samalla se tulvii ajatuksia. Siksi joulukalenteri on jäänyt tällä viikolla.
Mulla loppu tet-harjoitelu tänään (tai oikeastaan eilen, onhan kello jo 0.06) ja siel oli mukavaa. Tosin, eräs asia tetin aikana pisti mut miettimään elämääni tarkemmin samalla kun tutustuin nuorisonohjaajan toiintaan. Tetti herätti mussa myös monenlaisia tunteita, kaikkea ilon ja surun välillä. Silti olen tyytyväinen.

 Mulla on muutenkin mieli taas vaellellu heikoilla jäillä. Jotenkin se on kuienkin ähän asti selvinnyt jään päällä eikä ole vajonnut syvyyksiin. Tätä ei helpota sekään että "menetin" eräänlaisena tukipilarina toimineen ihmisen tässä taannoin. Vaikka ystävää ei voi vaihtaa mihinkään, mä oon iloinen että mulla on myös muutama ystävä lisää, ettei mun tarvitse olla yksin. Samalla lailla kuin minäkin autan ystäviäni jos niillä ei mene hyvin. Mutta ei ystävätkään kokoaa tuo sitä mieltä takaisin kuivalle maalle, maalle joka kestää jalkojen alla eikä sorru.
Mikä sitten?  Siihen en ole vielä löytänyt ratkaisua, ja sitä kuumeisesti pohdin tämän yön. Nukkukaa te hyvin, myös minun puolesta muruset..