20.12 - äärettömän rankka päivä

 Mä menin perjantain vastasena yönä nukkumaan joskus viiden jälkeen, ja aamulla herätys oli kasilta. Mä tiesin että mulle on tulossa rankka päivä, mutta uni ei tullut. Aamulla kun mummi tuli herättämään, oli tosi vaikeeta nousta ylös. Kun viimein pääsin ylös, hörppäsin kaakaokahvini ja menin laittamaan itseni joulujuhlaa varten. Laittautumista helpotti se, että se mun iki-ihana meikkipaletti jäi himaan, eikä mulla ollu muuta vaihtoehtoa kuin piirtää vain rajaukset. Se purkkirajausvärikin oli jääny matkasta, hemmetti! Se oli sit tyydyttävä rajauskynään, joka ei oo mun silmille luotu.
 Pääsin vihdoin koululle about 9.45, onneks laitoin pipon päähän kun ulkona tuprutti märkää räntää isoina hiutaleina. Joulujuhla oli tosi tylsä, ei siel ollu ku joku puolen tunnin esitys ja rehtorin puhe. Senjälkeen piti oottaa toiset 30min, koska vasta ruokailun jälkeen saatiin todistukset. Keskiarvo muuten nousi, nyt se on 7.75.

 Koululta lähin joskus 12seutuun suoraan Emmalle, sain siellä nukuttua 15minuutin päikkärit. Kiharsin Emman lyhyet hiukset, eka kerta ku teen kampausta toiselle johon tarvitaan suoristusrautaa. Olin tyytyväinen (kuvaa tulevassa kuvapläjäyksessä). Viimesiä hetkiä mitä olin siel, aloin stressaamaan keikasta, vaikka kello oli vasta 14. Tai kyllähän mä oon stressannu jo kauan  kaikest, mutta silleen että muut huomasi sen myös.

 Kävin täs ukin&mummin luon pikaseen vaihtaa vaatteet ja kipsuttelin Johulle. Onneks hän keitti vahvaa kahvia, se rauhotti vähän. Siinä menikin aika tosi nopeesti, ja huomasin sieltä lähtiessä että oon 20min mun sen päivän aikataulusta jälessä. 20minuutin pääst pitäis olla WarkausSalil. Siinä puoljuosten menin takasi ukin&mummin luokse, siellä söin pari hassua kanapalaa ja korjailin meikin pikasesti.

 Saavun tietenki W-Salille myöhässä, kello on 17.45. Onneksi MG ei ollut edes tullut. Tai onneksi ja onneksi, keikan alku hieman myöhästyi. Mua rupes ahistamaan kun pääsin sinne, eräs ihminen jonka kaa on tällä hetkellä aika ristiriitaiset välit, tai mun mielestä ainakin. Niin, ja se tukipilari josta puhuin edellisessä postauksessa, soitti Idalle joka sysäs mulle puhelimen ja sano että vastaa. Se sekoitti vielä enemmän ajatuksia.

 Toimin tuolla lipun tarkastajana, se oli ihan helppoa. Katsoinvain liput, liput joissa ei ollut leimaa piti katsoa hieman tarkemmin mutta selvisin. Kun keikka alkoi, ainoat jotka istui yleisöstä oli wanuva. Mulla meni jotenkin fiilis siitä keikasta. Tiettyjen biisien aikana melkein itkin, ja ajattelin muutamia henkilöitä. Joidenkin biisien aikana pompin Idan ja Lauran kanssa.

 Kohta loppui keikka, n. 10min myöhemmin kuin piti. Sitten alkoi kaaos. Vain osa saivat Miklulta nimmareit, joten tietysti sieltä löytyi pettyneitä faneja. Niiden saaminen rakennuksesta ulos vaati pitkää pinnaa, onneksi minä en niinkään niitä ollut ajamassa mutta silti. Kun porukka oli viimein saatu pihalle, päästiin seuraamaan sitä miten ihmiset lähtivät häiritsemään Oscarin (viereinen hotellin-ravintola) asiakkaita, paukutellen ikkunassa jne, koska näkivät Miklun siellä. Kohta he poukkoilivat hotellia vastapäätä olevalle torille, koska Miklu oli mennyt huoneeseensa.

 Meille Wanuvalaisille oli varattu ruokailu klo 21 alkaen Oscariin ja oltiin ainakin puoli tunyia myöhässä. Voitteko uskoa että äkäisiä ihmisiä löytyi. Siinä jonkin aikaa puitiin äskeistä tapahtumaa, kunnes jutut lähtivät kaikkialle muualle. Iloinen tunnelma loppujen lopuksi ja ruoka oli hyvää. Itse olin takasi ukin&mummin luona about 23seutuun, voitte uskoa kun soitin eka Niksulle, niin sen jälkeen nukahdin hyvin nopeasti ja nukuin sikeästi 12h.

 Päivä herätti tosi paljon ristiriitaisia ajatuksia, omalla tavallaan mukavaa, mutta silti olisi parempikinvoinut olla. Nyt osaan arvostaa keikkojen järjestäjiä, se on henkisesti todella raskasta..