16.luukku - Koiraherra 3w

 Kuten videolla lupailin, tänään jotain suloista. Ainakin joidenkin mielestä!:) Elikkä meidän pikku-Ruun syntymästä on nyt kulunut 3vuotta ja ajattelin kertoa vähän hänestä, ja samalla laitella vähän koirakuvia:) Alkuun hieman blogi-infoa.

• Olette varmasti huomanneet että tämä blogin joulukalenteri on vähän muuttunut alkuperäissuunnitelmastaan, anteeksi siitä. Tule varmaankin tuon sivun poistamaan. Ja joo, luukut eivät ole olleet jouluaiheisia, mutta mitä lähemmäksi mennään sitä joulusempaa sieltä tulee, maybe.
• Vastailkaapa tuonne kyselyyn että mitä ootte mieltä jos alan pitämään blogikirpparia, myynnissä ois pääosissa vaatteita, ehkä laukkuja, koruja, kenkiä. Ajattelin että se voisi tulla erikseen sivuna ja siellä koko ajan päivittyisi, kommentein saa laitettua varailuja ja vaikka feissarin yv-viestillä tai sähköpostilla sovitaan muu olennainen. Mutta sitten aiheeseen-->

 Ruu on Italianvinttikoira Surun ja Kiinanharjakoira Mocan jälkeläinen, menisi kyllä melkein italiaanosta. Ruuta on käytetty muutamissa Match showssa täällä Varkaudessa ja on sijoittunut pentuna 2kertaa sinisen nauhan kolmanneksi ja aikuisena kerran punaisen nauhan toiseksi. Ruulla vika on ollut joka kerta arkuudessa - keskittyminen muiden koirien ympärillä oli tosi vaikeaa. Mätsäily jäi kun aateltiin että Ruu ei kovin siitä pidä, ja olisin tarvinnut jonkun aina mukaan esittelemään/vahtimaan Surua. Ruun kanssa harrastettiin myös joskus perustottista, mutta kun Suru tuli meille asumaan oisin tarvinnut apua kentälle. Ruu kyllä on perus tottelevainen, mutta arka. Mutta se on noille roduille tyypillistä, niin monet koiraharrastajat on mulle sanonut.

 Ruuta ei tarvitse kahta kertaa käskeä metsä lenkille. Äiti käyttää koiria aina miehensä mökillä ja kotipaikalla metsässä irrallaan ulkoiluttamassa. Jos koirat saa tunninkin olla vapaana syrjäseuduilla niin kyllä uni maistuu. Unesta puheen ollen, molemmat koirat nukkuvat peiton alla vieressä. Ja ne nukkuu kuin raadot, muutaman kerran kun on koiria pitänyt olle iholta siirtelemässä vähän kauemmaksi, on säikähtänyt noiden "elottomuutta". Tähän vielä lisättäköön, molemmat tykkää loikoilla auringossa ja saunaa tulevat mukaan ylimmälle lauteelle, välillä kesäsin sitten järveen. Kerran se Ruu tais hypätä laiturin nokasta äitin perässä.

 Ruu rakastaa leikkimistä ja on edelleen vähän pentuhömelö. Yksi ihmetys on se hänen "korvafetissi". Ruu siis tykkää syödä jokaselta lelulta korvat aika huonoon kuntoon.. Muutenkin Ruu on mieleltään pirteä ja utelias pikku riiviö. Alkuun arastelee, sitten pussaa :*  (Kuvat by Annukka Vihonen)

Ruun ensimmäinen kuukausi kotona on lopuillaan:)

Ruu tykkää myös autoilusta, sinänsä ihan hyvä kun siihen joutuu.

Ruu ja Kerttu-sisko

 

Surua ei pahemmin erota aina tosta sohvasta

Isä ja poika on bestiksiä

Loppuun vielä perhe potretti.
Ruu, Suru ja Mocca.