isäpuoli, nuoruusiänkriisi ja mieshuolet

mua ahistaa. mulla on kaikki hyvin mut on vaan asioit jotka ahistaa. yks on mun äitin miesystävä.
ne on ollu kimpas melkee siit lähtie ku porukat eros. mie en oo ikinä pitäny siit miehest, mut nyt mie vihaan sitä. tai noh, itseasias en vihaa, en osaa vihata mutta kuitenkin.
sen jälkee ku muutin faijalle, mutsi muutti miesystäväsä luo ja opin sietämää sitä miestä. nyt ku oon alkanu olemaan sillon tällön muutaman yön niillä, se mies on tuhopolttanu mun viimeset käpyvarastot. tois kerral se rupes raivoo mulle ja mutsille siit ku selvitin illal partsil yht paskamyrskyy. nyt vikal kerral, se hääti mut sielt poikkeen koska näki et mulla oli läppäri mukana. se sit oli faijalle soittanu ja olivat käyny sanasodan jne, mie lähin sielt sillo itkien pois koska oisin mutsin takii halunnu olla siel. mutsi my vissii rupee kattoo jtn halpaa yksiöö mis voisin olla mutsin kaa, tai itekseen. onhan mul viel vuos kouluu varkaudes. sit toivottavasti saan opiskelu paikan sielt mikkelist. saisin oman kämpän ja vastuuta.
toisaalta..
oon miettiny myös etten haluu vanheta. haluisin vaa elää tyylii siin 19vuoden iäs. ei tartteis sillon stressaa lapsist tai rahast..
sain tänään kuulla et yks mun kaveri saa lapsen. se oli mulle jotenki hiljentävä uutinen. siis tottakai oon ilone jos ja kun ne on onnellisii ja ei oo mitään et en pitäis ajatuksest enkä mollaa niit vaik ne onki nuorii. mut itse en henkilökohtaisesti halua lapsia enne ku kakskyt täyttyy. en jaksais sitä vastuuta. ok. mie kyl haluun vastuuta mutten liikaa. prh.
yks viel on se, et vaikka oon iha tyytyväine siihen et oon jätkien suhteen asettunu ja oon sinkku, haluisin poikaystävän jonka kaa vois hengaa kaupungil ja vois olla kotonaki välil. en mitään salasuhteit mitä joskus oli.
mutta nyt, on viel aikaa viettää sinkkukesää.. :)
ehkä mie taidan vaa rueta nukkuu. huomen taas kirkkoon ja Saran rippijuhliin. vaikenen nyt.. kiitos..